Tesla katulatauksessa Amsterdamissa

Sähköauton lataus taloyhtiössä – vinkkejä ja vaihtoehtoja

Sähköauto taloyhtiöön? Ei syytä paniikkiin tai vastarintaan, latauksen voi useimmiten ratkoa käytännöllisesti ja kustannustehokkaasti.

Sähköauton lataus taloyhtiössä on todella kuuma puheenaihe eikä aina hyvässä mielessä. Reaktiot vaihtelevat paniikin ja pragmaattisuuden välillä ja keskustelua käydään siitä, maksaako autoton taas autollisen kuluja, kurjistetaanko korjausvelan kanssa kamppailevia taloyhtiöitä entisestään ja hankkiiko kukaan niitä sähköautoja oikeasti. Blogissa on nyt myös käsitelty uuden lainsäädännön vaikutusta latausvalmiuksen rakentamiseen taloyhtiöissä.

Olen aiemmin kirjoittanut joistakin ratkaisuista taloyhtiöissä tässä blogissa, mutta tuntui olevan tarve jonkinlaiselle koosteelle asiasta. Kaikissa autoraporttien käyttäjähaastatteluissa on myös käsitelty latausratkaisua, jonka autoilija on taloonsa hankkinut.

Aurinkopaneelit autokatoksena, ei huono idea. Kuva: Adobe Stock

Talon ensimmäinen latausauto

Vanhaan taloyhtiööni tuli ensimmäinen lataushybridi jo aika monta vuotta sitten. Se on siellä ainoa ladattava auto edelleenkin. Taloyhtiössä on autopaikat taloyhtiön hallussa ja niistä veloitetaan maltillista kuukausivuokraa, johon sisältyy myös lämpötolpan käyttö.

Lämpötolpat on uusittu 2000-luvun alkupuolella ja ovat hyvässä kunnossa. Kun ensimmäinen lataushybridi saapui, hallitus suhtautui asiaan käytännöllisesti. Käyttäjä laittoi tolppaan omalla kustannuksellaan kulutusmittarin ja ilmoittaa laskutusta varten tiedot huoltoyhtiölle kerran vuodessa. Käyttäjä velvoitettiin myös poistamaan kulutusmittari omalla kustannuksellaan, jos lopettaa autopaikan käytön tai muuttaa pois taloyhtiöstä. Vastaavanlainen järjestely on haastattelemani Mikan taloyhtiössä. Mika lataa autonsa n. 10 ampeerin virralla yön yli eikä siitä mitään ongelmaa tule (teho 2,3 kW => 10 ampeeria x 230 volttia).

Järjestelyssä on mielestäni pieni ongelma se, että vain lataaja maksaa sähköstään kulutuksen mukaan, muiden sähkö sisältyy paikan hintaan. Sitä ei voine pitää tasavertaisena kohteluna. Toisaalta taas lämpötolpan energiankulutus ei välttämättä ole kummoinen. Käyttöpäiviä tulee vuodessa aika vähän ja aikakin on rajattu. Riippuu toki, miten pohjoisessa asuu ja miten kylmä talvi tulee kohdalle. Jotkut myös huudattaa sitä sisälämppäriä täydet kaksi tuntia joka päivä, joku satunnaisesti muutaman kerran kuukaudessa puoli tuntia.

Useimmissa taloyhtiöissä selvitään vielä aika pitkään tällä lähestymistavalla. Tolpasta saa usein virtaa 8 ampeeria, joskus enemmän, joskus vähemmän, ja lataushybridin akku tulee sillä ihan hyvin täyteen. Myös täyssähkölle ratkaisu on useimmiten riittävä, koska ei se Teslan tai Audi e-tronin 80 kilowattitunnin akku ole joka päivä tyhjä, jos käyttäjä ei jatkuvasti aja 300 kilometriä päivässä työajoja.

Silti sanon, että lämpötolppa kannattaa päivittää latauspisteeksi sopivaksi eli: vahvistettu sukopistoke, johon on tehty latauspistokkeille tarkoitetut tekniset muutokset (oma vikavirtasuoja, IP44-suojausluokka). Näin ei tarvitse murehtia, korvaako vakuutus vahingon sattuessa. Sähköasentaja voi asennuksen hoitaa ja lasku on joitakin satoja euroja.

Eräs autoilija laittoi Clas Ohlsonin 17 euron kulutusmittarin pistokkeeseen ja maksaa sen perusteella taloyhtiölle sähkön, mutta sitä en itse taloyhtiössä hyväksyisi. Hän itsekin myöntää, että laite kuumenee paljon, kun akun lataus kuitenkin kestää useamman tunnin. Kyseistä kulutusmittaria tuskin on suunniteltu tuohon käyttöön.

Entä kiinteä kuukausimaksu?

Kulutuksen sijasta monissa taloyhtiöissä olen kuullut sovitun kulutusmittarin käytön sijaan kiinteästä kuukausimaksusta, joka on vaihdellut 20-40 euron välillä. Tällöin lämpötolpasta on poistettu ajastinkello, ja autoilija on voinut ladata autoaan ilman aikarajaa. Se voi olla pitkällä aikavälillä hybridiautoilijalle vähän turhan tyyristä, mutta täyssähkölle taas edullista.

Jos lämpötolpasta saa vaikka 10 ampeeria virtaa, niin pienen lataushybridin akun saa melkein silläkin täyteen kahdessa tunnissa, joten aina edes tuon ajastinkellon poistaminen ei olisi pakollista. Mutta lataushybridien akut ovat kasvaneet parissa vuodessa, joten ajan mittaan tämä ei tietenkään ole toimiva ratkaisu.

En suosittele taloyhtiössä kiinteää kuukausimaksua. Se synnyttää epäreiluuden tunnetta, kun ei tiedetä, miten paljon kulutus todella on. Ihmisten on vaikea hahmottaa virrankulutuksen määrää ja se, että auto on kiinni tolpassa yön yli, saa jotkut luulemaan, että auto koko ajan kuluttaa virtaa. “Nyt se siellä meidän laskuun saa sähköä päiväkausia ja onko ne maksutkaan sitten kuitenkaan riittävät.” Tai toisaalta: “Vitsi että tää tulee kalliiksi, kun eihän tää kuluta kuukaudessa kuin 100 kilowattituntia ja toi naapurikin käyttää sisätilalämmitintä ilman lisälaskua ihan yhtenään.”

Isompi latauspistetarve

Sitten jos sattuu taloon enemmänkin ladattavia autoja, pitää latauspisteratkaisuja miettiä enemmän. Haastaisin nyt kuitenkin tämänhetkisen asennuskiiman, jossa joka talon seinään halutaan “kunnollinen” latauspiste, jonka kapasiteetti “kestää”. Mitähän sen oikein pitää kestää. Hidas lataus nimenomaan säästää akkua ja on sille hyväksi. Eikä suurin osa meistä aja autoaan päivittäin niin paljon, että se olisi koko ajan tyhjä. Täyssähkönkin akku nylkyttää itsensä täyteen muutaman ampeerin virralla, kun tökkää töpseliin illalla ja seuraavan kerran käynnistää auton 8-12 tunnin päästä.

Luin lehdestä juttua taloyhtiöstä, joka asensi yhteiskäyttöön taloyhtiön autoille kaksi latauspistettä. Niistä saa 32 ampeerin kolmivaihesähköä, joten tehoa on siis 22 kilowattia. Tällä saa täyteen vaikka 60 kilowattitunnin akun n. 3 tunnissa (vähän yksinkertaistan, mutta ollaan hehtaarilla – akun latausnopeudesta kirjoitettu lisää täällä).

Sen verran kuitenkin vasta-argumentoin edelläsanottua, että kaapelien vedossa tietenkin kallista on, jos joudutaan avaamaan pihaa. Lisäksi kun sitä kaapelia kerran vedetään, on aika sama, vedetäänkö rinnakkain yksi vai kolme. Joten isompaa päivitystä tehtäessä voi olla järkevää vetää piuhaakin riuskemmin. Mutta usein latauspisteratkaisuissa vähemmän on enemmän. Kirjaimellisesti. Hitaita sukopistokkeita paljon ja kaikille piisaa virtaa.

Laiteratkaisut

Laitteita on monenlaisia ja joka lähtöön ja ajattelin pitkään, että ei niistä tarvitse kummemmin mitään sanoa. Tuntui siltä, että laitteista kirjoittaminen on sama kuin kertoisi valokatkaisijoista. Mutta sen verran paljon huomaan niistä kyseltävän, että keräsin tähän joitakin esimerkkejä. Lista ei millään tapaa ole tyhjentävä ja on monia hyviä edullisia ratkaisuja.

Jos tarvitsee vain sen vahvistetun pistokkeen, voi valita vaikka tällaisen Satmatic-latausrasian. Siinä toinen voi lämmittää ja toinen ladata. Hinta näytti olevan reilun 300 euron luokassa. Päälle tulee kulutusmittari, pientarvikkeet ja asennus. Tällaisen voi ostaa se taloyhtiön ensimmäinen innokas latausautoilija, joka tulee tiedustelemaan latausmahdollisuutta hallitukselta. Ei ole vaikea päätös, kulu on käyttäjälle kohtuullinen ja mitään suuria linjauksia ei tarvitse tehdä.

Omakotiasukkaiden olen nähnyt valitsevan Webasto Purea ja Garoa. Näiden latauspisteiden hinnat vaihtelevat 700-1000 euron haarukassa. Lisäksi tulee kulutusmittari, kaapelit, pientarvikkeet ja asennukset. Garoa kehui joku sähkötukun hemmo FB-ryhmässä siitä näkökulmasta, että ei ole tullut tuotepalautuksia ja takuukorjauksia. Webasto Puresta ei ole tietoa, mutta olen bongannut sitä joissakin uudisrakentamisen erillistalojen seinissä. Tyylikkään näköinen.

Itselleni on asennettu ABL:n latausasema, jota käyttää ainakin Defa ja Plugit Finland asennuksissaan, blogissa juttu täällä. Taloyhtiössämme on ABL:n laitteita nyt 10 ja ensimmäiset olleet toiminnassa helmikuusta 2018. Yhtään takuukorjausta ei ole ollut. Hintaluokka on vastaava kuin Garon ja Webasto Puren.

Vanhaan lataushybridiini, joka on jo vaihtunut täyssähköön, ylläolevista laitteista riittävä olisi ensimmäinen halvin Satmaticin tuote. Autoni huoli sähköä vain yhdestä vaiheesta ja enintään 16 ampeeria. Kaikki yli sen oli turhaa. Mutta kun tilalle tuli Tesla maaliskuussa 2020, pääsi latauspisteenikin täyteen käyttöön. Toisaalta tuolla tavallisellakin töpselillä pärjäisin, jos muuta ei olisi tarjolla.

Joten ihan heti ei kannata juosta ostamaan 1000 euron latauspistettä (käytännössä asennukset, pientarvikkeet, mahdollinen kaapelointi ja kulutusmittari nostaa hinnan 1500-2000 euroon). Kuten sanottua: monet täyssähkötkään eivät kykene kummempaan lataukseen kuin lataushybridi kotilatauksessa. Kun koeajoin Mersun EQC:tä ja e-sarjan plugaria, niin molemmat ottivat sähköä kahdesta vaiheesta, Hyundai Ioniq Electric yhdestä. Tämä tosin on muutoksessa ja jatkossa autoissa lisääntyy monivaiheinen lataus.

Uusille lukijoille vielä huomautuksena, että nopea pikalataus (tasavirta) siihen tehdyllä erityisellä latausasemalla on vallan eri asia eikä sellaisia latausasemia koteihin ja työpaikoille kannata tehdäkään.

Mutta joku puhui älykkäistä kuormantasausratkaisuista?

Kuormantasaus tulee eteen, kun latauspisteitä tarvitaan paljon eikä ole järkeä tai yksinkertaisesti rahaa päivittää kiinteistön sähköliittymää ja sähköpääkeskusta tolkuttomasti. Tällöin yksittäinen latauspisteasennus ei enää toimikaan, vaan asennusta täytyy miettiä kokonaisjärjestelmän kannalta.

Ideana on, että kun useampi auto lataa samaan aikaan, järjestelmä alkaa rajoittaa tehoa per auto. Näin lataus hidastuu, mutta kaikki saavat sähköä eikä tule ylikuormitustilannetta. Sitä mukaa, kun akut latautuvat täyteen ja “poistuvat linjalta”, kapasiteettia taas vapautuu jäljellejääville autoille. Taloyhtiö voisi myös hinnoittelulla tehdä käyttäjille edullisemmaksi ladata yöaikaan, jolloin taloyhtiön sähkön käyttö on alhaisimmillaan.

Kuva: Adobe Stock

Markkinoilla on monenlaista toimijaa, joka näitä toimittaa. Kuten jo edellä kerroin, Plugit Finland teki omassa taloyhtiössäni toteutuksen, mutta meillä kaikki oli kertaluokkaa helpompaa kuin muilla. Talo oli täyssaneerattu vanha teollisuustalo, jonka tontille jo historiallisista syistä tuli normaalia isompi sähköliittymä. Lisäksi rakennuttaja oli ottanut latauspistetarpeen huomioon valmiiksi rakennusvaiheessa. Meillä ei siis jouduttu miettimään kuormantasausta, mutta sellaisenkin Plugit olisi voinut toimittaa.

Blogissa olen kirjoittanut myös eTolpasta, jolla voi tehdä monipuolisesti skaalautuvia toteutuksia ja jonka alkuhistoria on juuri lämpötolpissa. Halvimmillaan yhden autoraporteissa haastattelemani henkilön työpaikalla oli eTolppa maksanut 400 euroa per latauspiste. Se kuulosti niin halvalta, että epäilin Harrin muistavan hinnan väärin. Mutta kun tutustuin ratkaisuun, niin näin tosiaan oli.

Monia kuitenkin närästää eTolpan/eParkingin bisnesmalliin kuuluva muutaman euron kuukausimaksu, joka maksetaan softasta per latauspiste. Laitteet ostetaan normaalisti, mutta ohjelmiston voi vain vuokrata. Kuukausimaksu pitää sisällään myös lataustiedon toimittamisen taloyhtiölle laskutusta varten ja asiakaspalvelunumeron ongelmatilanteisiin.

eparking lataus ja lammitys
Tästä voi ottaa sähköä niin lataukseen kuin lämmitykseen.

Investointi vai palvelu?

Laitetaanko rahaa investointiin vai voisiko koko roskan ostaa kuukausipalveluna? Omakotitaloasukas tai yksittäinen kerrostaloasukas voi helposti ostaa tämän palveluna. Fortumilla, josta olen myös kirjoittanut blogissa täällä, on ihan pätevä kiinteään kuukausimaksuun perustuva malli. Se pitää sisällään latauspisteen asennuksineen ja sovitun määrän sähköä. Käyttäjä vain valitsee, minkä verran ottaa sähköä pakettiin kuuluvaksi.

Kerros- tai rivitaloyhtiössä toteutukseen täytyy lisätä taloyhtiömodeemi, josta asennuksineen koituu taloyhtiölle kulua 1.500 euroa. Sitten tilanne on toinen, jos joudutaan kiinteistön sähköistystä päivittämään.

Mutta jos taloyhtiössä on sähköt kohtuullisessa kunnossa ja ladattavia autoja on alle viisi, tämä voisi olla hyvä ensimmäisen vaiheen ratkaisu. Modeemin kustannus on helppo jyvittää järjestelmään osallistuville ja jos maksajia on vaikka 3, kulu jää kohtuulliseksi. Itse latauspisteestä tulee käyttäjälle lisäksi Fortumin kuukausilasku.

Kun tilanne kehittyy, autojen määrä lisääntyy ja isompi korjaushanke tulee ajankohtaiseksi, tästä kertyneet kustannukset eivät isosti harmita. Palvelumallin kätevyys taloyhtiölle on siinä, että ei tarvitse hoitaa mittarin luentaa ja laskutusta.

Kuva: Fortum.

Myös Parkkisähköllä on taloyhtiöille palvelukonsepti, mutta en ole tutustunut siihen niin paljon, että siitä olisi syntynyt blogiin kirjoitusta. Käsitykseni on, että siinä latauspisteet toimitetaan kuukausimaksullisena palveluna, jonka hinta on 30-40 euroa kuukaudessa ja sähkö päälle. Näin se asettuu aika samaan hintaan Fortumin palvelun kanssa, joka on pienimmillään 50 euroa kuukaudessa (laite + 160 kWh sähköä). Parkkisähkö on itselleni tuttu muutamasta autohallista ja pidän heidän latauspisteiden toimivuutta tosi hyvänä.

Autottomat maksaa autollisten kuluja?

Jos taloyhtiön autopaikat ovat yhtiön hallussa eikä myyty osakkeina pois, autottomatkin päätyvät maksamaan autopaikkoihin kohdistuvia investointeja. Niinhän se on aina: jos omistat jotain, vastaat sen kuluista ja investoinneista, toisaalta myös saat omaisuudesta tuloa. Tässä tapauksessa siis taloyhtiön autopaikoista perimät vuokrat hyödyntävät yhtä lailla koko yhtiötä.

Tämä keskustelu on jotenkin tosi väsynyttä. En itsekään käytä taloyhtiösaunaa tai lasten leikkipaikkoja, mutta ymmärrän, että sellaisia pitää olla, ja niiden korjauskuluihin minunkin vastikkeeni ottavat osaa. Taloyhtiön yhteisillä tiloilla, autopaikoilla, hiekkalaatikoilla ja latauspisteilläkin on merkitystä asunnon arvon kannalta.

Mielenkiintoista oli, että Helsingin Arabianrannassa, jossa taloyhtiöt omistavat pysäköintiyhtiön, joka hallinnoi autopaikkoja, tehtiin latauspisteinvestointi ilman, että autopaikkojen vuokria nostettiin. Tästä jotkut meuhasivat Twitterissäkin, miten törkeää ja taas laitetaan köyhä kansa maksamaan muiden kuluja.

En tunne tapauksen yksityiskohtia, mutta käsittääkseni hankkivat käyttöön eTolpat. Niiden avulla on mahdollista säästää sähköä ja laitekohtainen investointi on aika alhainen. Arabianrannassa pysäköintiyhtiölle kuuluu melkoinen määrä autopaikkoja lämpötolppineen, joten järjestelmän avulla fiksumpi lämpötolpan käyttö voi tuoda isojakin säästöjä. Luulen, että näistä kahdesta syystä pysäköintiyhtiö ei nähnyt aihetta vuokrankorotukseen, ja sähköstähän autoilijaa kuitenkin veloitetaan. Lisäksi järjestelmän avulla voivat kokonaan ulkoistaa autopaikkojen hallinnoinnin ja laskutuksen, jos haluavat – ehkä säästöä siinäkin?

ARA:n tuki taloyhtiöille

Taloyhtiöt voivat saada tukea latauspistehankkeilleen enintään 35% hankkeen kustannuksista. Latauspisteitä täytyy tehdä vähintään 5, jotta tukea voi saada. Jos latauspisteistä vähintään puolet on 11 kW:n pisteitä (eli siis niitä kolmivaihesähköä tuuppaavia laitteita), voi tuki nousta 50%:iin. Kuormantasausjärjestelmä on kuitenkin sallittua, joten niistä 11 kW:n pisteistä ei tarvitse saada koko ajan täyttä tehoa. Tuessa oli koronakorotuksia viime vuonna, ne ovat poistuneet vuodelle 2021.

Tuki oli alunperin lähtökohtaisesti vain taloyhtiöille, ei autohalliosakkeiden omistajille. Tällöin tuli siis halvemmaksi hankkia latauspisteitä taloyhtiön hallitsemille autopaikoille kuin osakkaiden hallitsemille.

Nyt on kuitenkin tullut mahdolliseksi saada tukea myös osakasomisteisille autopaikoille, mikäli osakkaat vastaavat kaikista kuluista eikä mitään allokoidu taloyhtiön muille osakkaille maksettavaksi. Lisäksi autohalliosakkeita pitää koskea lunastuspykälä taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä, jotta voidaan varmistaa paikkojen pysyminen asukkailla. Tätä lunastusasiaa en kyllä tajua. Mitä väliä sillä on, kenen auto siinä paikalla lataa? Kunhan on sähköauto. EDIT: Tämä lunastuspykälävaatimus on poistunut 13.3.2021! Jos meidän taloyhtiössä olisi odotettu tähän asti, niin nyt me viimein saataisiin tukea latauspisteasennuksiin. Kolme vuotta siis. Poliittinen päätöksenteko on hidasta.

Hankintatuen hakemisen ohjeet löytyy täältä.

Kartoitus?

Jep, kartoitus pitää tehdä, jos nyt ei satu olemaan sähköinsinööriä taloyhtiössä omasta takaa. Kartoituksista ei kannata maltaita maksaa. Monet tekevät muutamalla satasella ja hyvittävät hinnan, jos keskustelu johtaa kauppoihin. Varmaan se on yrittäjillekin hyvä tapa karsia keskusteluja, että ei juoksuteta turhan päiten ja huvin vuoksi, koska ei maksa mitään. Asiantuntemuksesta on aina myös asiallista maksaa. Mutta jos ehdotellaan parin tonnin laskua, niin kannattaa vaihtaa paikkaa.

Teesit lataushankintoihin

  1. Hankkikaa mieluummin määrää kuin tehoa, jos valinta näiden kahden välillä pitää tehdä.
  2. Jos ei rahat riitä isompaan sähköremonttiin taloyhtiössä ja latausautoilijoita ei tulossa pilvin pimein taloon, tyytykää yksittäisiin pisteratkaisuihin alkuvaiheessa. Säilyttäkää sopu laskuttamalla kulutuksesta, ei kiinteillä maksuilla.
  3. Jos teillä on vanhat lämpötolpat ja ne pitää päivittää joka tapauksessa, niin nyt se kannattaa tehdä hetimiten ja hoitaa osa kustannuksista hankintatuen avulla.

Bonusvinkki: Kun haette hankintatukea, tehkää hakemus viisaasti. Jos haette tukea 50.000 euron remonttiin ja meneekin 70.000 euroa, niin tukiosuus lasketaan siitä 50.000 eurosta. Toisinpäin yhtälö ei toimi, joten jos rahaa meneekin vähemmän kuin 50.000 euroa, tuki lasketaan toteutuneesta alemmasta summasta.

Leppoisia suunnitteluja kevään yhtiökokouksiin!

Huhtikuu 2021: päivitetty tietoja hankintatuesta.

2 thoughts on “Sähköauton lataus taloyhtiössä – vinkkejä ja vaihtoehtoja

  1. Totesit jutussa että et ole tutustunut Parkkisähköön niin paljon että siitä saisi blogikirjoitusta. Esittäisin täten kutsun; voisit jossain välissä tulla vaikka käymään Parkkisähköllä ja voisimme esitellä konseptia ja tekniikkaa niin saisit jutun aihetta?

    1. Juu, tämä on hyvä ajatus. Tiedä sitten, miksi jäänyt tekemättä. Kaikenlaisia juttuaiheita aina pyörii mielessä, mutta käytännön toteuttaminen joskus haastavaa.

Comments are closed.