Sähköautotuki on monien maiden agendalla, mutta vaikuttaako se?

Sähköautotuki puhuttaa vuodesta toiseen eikä aina tiedetä, mitkä toimet vaikuttavat ja mitkä ei. Jos ei Norjan ihmeeseen kyetä, miten olisi Ruotsin Bonus-Malus tai Englannin työsuhdeautototeutus?

Suomessakin sähköautotuki on ollut poliittinen kuuma peruna ja aiheen ympärillä ollut oikeastaan suhteettomankin paljon puhetta. Mutta Suomi ei ole epävarmuudessaan yksin. Verotusmallit vaihtelevat ja kun kaikilla ei ole varaa Norjan malliin, kokeiluja riittää. Samaan aikaan kun teollisuutta piiskataan päästöoikeuksien ja päästöjen vähentämisellä yhtälailla Euroopassa kuin muuallakin, yritetään lisätä sähköautojen kysyntää. Sähköauton ostoon houkutellaan erilaisten verohyvitysten ja ostotukien kautta. Vaan onko niillä vaikutusta? 

Norja, sähköautoilun suurvalta

Välillä Norjan ylistys jo vähän väsyttää. Siellä on sähköautoja yllin kyllin ja suhteellisesti ottaen eniten maailmassa per asukas. Kun taas kokonaismäärää (n. 220.0000) katsotaan, se jää jälkeen jo nyt esim. Saksasta. Norjassa on myös paljon öljyn tuomaa vaurautta, mikä ihmisiä närästää. Helppo maksaa tukia tai olla keräämättä veroja, kun tuottoja piisaa öljyn myynnistä.

Toisaalta taas on mahtavaa, että öljyvauraudestaan huolimatta haluavat siirtyä uusiutuvan energian käyttöön ja sähköistää liikenteensä. Paljon surkeampaa olisi, jos ajelisivat 25 litraa sadalla kuluttavia bensasyöppöjä vain siksi, että voivat. 

Vapautuksia tusinakaupalla

Kun Norja päätti ryhtyä sähköistämään, se heitti peliin ihan kaikki mahdolliset tukimuodot, mitä olla ja osaa. Sähköautotuki ei ole Norjassa vain yksi asia, vaan täysi tusina toimenpiteitä:

  1. Ei autoveroa (ostamisen hetken vero)
  2. Ei arvonlisäveroa
  3. Ei tietulleja
  4. Vuotuinen ajoneuvovero alhaisempi
  5. Pikalatausasemien rakentaminen
  6. Maksuton pysäköinti
  7. Maksuton lataus
  8. Työsuhdeauton veroetu 50% alhaisempi sähköautolla
  9. Oikeus ajaa julkisen liikenteen kaistoilla
  10. Maksuton kulkeminen lossilla
  11. Latausasemien rakentamisen tukeminen Oslossa
  12. Sähköautoilijoiden yhdistyksen ensimmäisen vuoden jäsenmaksu sisältyy auton ostohintaan (tai on ehkä ilmainen – moni jää kuitenkin maksulliseksi jäseneksi)
Sahkoautotuki Norjassa
Kuvan lähde: Haakon Gloersen, Siemens, esitys Nordic EV Summitissa 3/2019

Norjan sähköautovillitys onkin sitten hakenut vertaistaan. Tänä vuonna Norjassa on lyöty myyntiennätyksiä kvarttaalista toiseen. Myynnin hurjaa nousua selittää se, että tarjolla on nyt edullisempia sähköautomalleja ja ilmeisesti vapautus arvonlisäverosta poistuu ensi vuonna (tähän en ole kyllä löytänyt vahvistusta, joten lienee joku oma väärinymmärrykseni). Jo nyt oikeutta ajaa bussikaistoilla on vähennetty, koska sähköautoja on liikaa.  

Vuoden 2018 joulukuussa tavoitettiin uusrekisteröinneissä 50:n % osuus sähköautoille ja maaliskuussa 2019 se ylitettiin. Tässä kohtaa sähköauto tarkoittaa täyssähköä, lisäksi tulee PHEVien eli plug-in-hybridien osuus, joten sähköistettyjen autojen osuus kokonaisuudessaan uusrekisteröinneistä on lähennellyt joinakin kuukausina ainakin Oslossa 80:aa prosenttia. 

Kova päästöverotus perinneautoille

On hyvä huomata myös, että perinneautoja rangaistaan sen verran kovalla verotuksella, että sähköauto on lähes samanhintainen, joskus jopa halvempi kuin perinneauto.

Alla hintavertailu Norjan sähköautoyhdistyksen materiaalista, jossa on rinnakkain Audi A7 ja Teslan Ässä norjalaisittain hinnoiteltuina.

Autojen hinnoittelu Norjassa
Kuvan lähde: Norsk elbilforening

Kaikesta hehkutuksesta huolimatta Norjassa on edelleen enemmistö perinneautoja. Autokannan uusiutuminen kestää aikansa. Se, että Oslossa voi nähdä seitsemän Teslaa peräkkäin parkissa, ei tarkoita, että tilanne olisi sama koko maassa.  Mutta maailman tiennäyttäjä Norja kuitenkin on.

Ruotsi siirtyi hyvä vs. paha -verotukseen eli Bonus Malus-malliin

Sähköautotuki toteutettiin Ruotsissa aiemmin ostohyvityksellä ja jokseenkin toimiva sekin taisi olla, koska Ruotsi on Pohjoismaista toiseksi suurin sähköautomaa. Sähköistettyjä ajopelejä on yli 70.000, mikä on 3,5 kertaa enemmän kuin tällä hetkellä Suomessa (20.000). Heinäkuussa 2018 Ruotsi siirtyi Bonus-Malus-mallin käyttöön ja vanha sähköautohyvitys poistui. Perinneautoille lasketaan korotettu vuotuinen päästöverotus (malus), jolla rahoitetaan sähköautojen ostohyvitys (bonus). 

Veromallia suunniteltiin pitkään ja 2015 siitä tehtiin myös ansiokas tutkimus, joka erilaisten mallinnusten perusteella epäili, että malli johtaisi päästöjen lisääntymiseen. Matemaattisella mallinnuksella pääteltiin, että kuluttajat olisivat valmiita maksamaan vähän lisärangaistusta perinneautoistaan ja näin ollen jopa enemmän kuluttavien autojen myynti lisääntyisi. 

Miten malli toimii?

Mallin malus-osio toimii siten, että ostaessasi perinneauton maksat vuosittaista ajoneuvoveroa 82 kruunua per CO2-gramma yli 95 grammaa ylittävältä osalta 140 grammaan asti, minkä jälkeen joudut maksamaan 107 kruunua per gramma. Tätä korotettua veroa veloitetaan kolmen vuoden ajan. Neljäntenä vuonna se tippuu siten, että maksetaan 22 kruunua/g vain 111 grammaa ylittävältä osalta. 

Ruotsin ennusteet sahkoautotuen vaikutuksesta
Ruotsin arvio siitä, miten haittavero rahoittaa bonuksen. Tämä on vasta ennuste.
Lähde: www.regeringen.se

Bonus-osio toimii siten, että sähköistetyn auton ostosta voi saada enintään 60.000 kruunua bonusta. Täyteen arvoon sen voi saada vain täyssähköautosta. Hybriditkin hyötyvät bonuksesta siten, että bonuksen määrä vähenee asteittain ja kun päästöt ovat 60 grammaa, bonus on 0. Alimmalla tasolla bonus on 10.000 kruunua. 

Myös kaasuautot saavat 10.000 kruunun bonuksen. Aiemmin voimassa ollutta ”super ev car premium”ia ei voinut saada kaasuautolle lainkaan. Muita vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävät (E85, biokaasu-maakaasu-sekoitus) eivät saa bonuksia, mutta niiltä ei peritä ajoneuvoveroa korotettuna.

Tutkimus vuodelta 2015 epäili siis, että tämä malli ei tule olemaan toimiva ja johtaa vain päästöjen lisääntymiseen. Mallinnusten testauksessa tehtiin useita skenaarioita ja äärimmäisimmässä esimerkissä enimmäismääränä kokeiltiin sähköautojen rekisteröintien kaksinkertaistumista. Sitä pidettiin teoreettisena maksimina, joka tuskin edes toteutuisi. 

Kasvu yllätti

Bonus-malus on ollut olemassa juuri ja juuri vuoden. Ensimmäisiä tutkimuksia ja johtopäätöksiä vasta tehdään. Löysin kuitenkin mielenkiintoisen uutisen, jonka mukaan alkuvuonna Ruotsissa on sähköautoja rekisteröity 235% enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kasvuun ei ole varauduttu riittävästi ja erityisesti Tukholman alueella latausinfra on riittämätön eikä vastaa nopeasti lisääntyneeseen kysyntään. Kantaverkkokin on kuulemma heikossa hapessa.

Mietin kovasti, miksi sinänsä ansiokkaasti tehty tutkimus, jonka perustelut ja laskentamallit vaikuttivat täysin järkeenkäyviltä, ei onnistunut ennustamaan tätä. Arvelen, että tutkijat hiljaisesti olettivat, että kuluttajat suosisivat perinneautoja ja olisivat valmiita maksamaan siitä ”mukavuudesta” pientä ekstraa veron muodossa. Tätä näkökulmaa ei esitetä tutkimuksen oletuksena, mutta sellainen hiljainen taustaoletus lienee tulkittavissa.

Ehkä ajatus siitä, että sähköauto olisi aidosti parempi vaihtoehto ihmisten mielestä, tuntui vielä liian radikaalilta vuonna 2015, kun tutkimus julkaistiin. Mutta en osaa sanoa, miten mallinnuksen tulokset muuttuisivat näillä kasvutuloksilla. Seuraillaan uutisia. Jos tutkimus kiinnostaa, täältä löytyy.

Tulkinnat ja virheet ovat omiani, joten tutkimusta voi varmasti lukea toisinkin. 

Englanti sähköistää isot automäärät

Sähköautotuki on Suomessa suunnattu yksityisille henkilöille. Jokin logiikka kai sille on, että Suomessa yritys ei voi saada sähköautotukea, mutta en tiedä, mikä.

Englannissa (huom! ei UK:ssa) on puolestaan analysoitu, että autokantaan vaikuttaa merkittävästi isojen ”autolaivastojen” omistajat eli nimenomaan ne yritykset. Kun yritysautot tulevat tiensä päähän leasing-sopimuksissa, ne siirtyvät käytettyjen markkinoille ja ovat tällöin paremmin tavallisten palkansaajien saavutettavissa. Jotta sähköautosta tulee kansanauto, materiaalia tarvitaan paljon käytettyjen markkinalle. 

Työsuhdeautot verottomiksi

Huhtikuussa 2020 voimaan tulee työsuhdeautojen verottomuus. Joten hauskasti tuki osuu yksityiselle henkilölle, mutta yrityksen kautta. Englannissa on autoista olemassa vastaava työsuhde-etu kuin Suomessa ja se rinnastuu suomalaiseen vapaaseen autoetuun.

Jos yritys ostaa 100.000 punnan auton työntekijälleen vapaaseen käyttöön eli sisältäen sekä työ- että yksityisajot ja maksaa kaikki kulut, koituu tästä työntekijälle verotettavaa etua (”Benefit in Kind”). Edun arvoksi vuosittain lasketaan 16% hinnasta eli tässä tapauksessa työntekijälle tulee 16.000 punnan verotettava etu vuodessa. 

On todennäköistä, että kyseinen työntekijä ansaitsee enemmän kuin 50.000 puntaa vuodessa, jolloin tämän rajan ylittävältä osalta työntekijä joutuu maksamaan 40% veroa. Tämä on siis marginaalivero. 50.000 puntaa alittavalta osalta vero on kevyempi. Tuosta 16.000 punnan arvosta koituu siis marginaaliveroprosentin mukaan laskettuna vuodessa 6.400 puntaa veroa, joka työntekijän on maksettava palkkapussistaan. Kuukausitasolle laskettuna se on 533 puntaa, joten ei ole kovin paljon vapaasti käytettävissä olevasta premium-luokan autosta. 

Tämä vero poistuu 1.1.2020! Se tulee voimaan myös niiden kohdalla, joilla on jo sähköauto, joten aikaisemmin valintansa tehneitä ei pääse harmittamaan. Uskon, että tällä tulee olemaan aivan järisyttävä vaikutus sähköautojen kysyntään Englannissa. Mutta mikä parasta: markkinalle tulvii sähköautoja, joiden käyttöaika yrityksessä tyypillisesti on 3 vuotta. Vuonna 2023 ne siirtyvät käytettyjen markkinalle ostettaviksi ja ovat osa ratkaisua, kun tavallisen palkansaajan kukkarolle sopivia autoja pitää saada. 

Sopisiko ideat Suomeen?

Norjan malli olisi tietysti tehokkain, mutta tässä kohtaa itselläni on sellainen psykologinen este, että en usko täällä kyettävän niin isoihin tekoihin. Rahoitus olisi haaste. Ruotsin mallissa haittaveron käyttäminen bonuksen rahoittamiseen on finanssimielessä toimiva, mutta synnyttääkö se ruotsalaisten mielissä eripuraa?

Sekä Ruotsin että Englannin toteutukset olisivat mahtavia toteutettavaksi Suomeenkin, mutta epäilen, että ei täällä onnistu. Täällä kun ei sähköauton ostohyvitystäkään voi saada autoon, joka maksaa yli 50.000 euroa, kun olisi liikaa rikkaiden tukemista. Se on toki kyseenalaista, onko nykyinen sähköautotuki järkevä, mutta kun tukia laitetaan, tuollaiset raja-arvot ovat hankalia.

Lopuksi

Olin ajatellut tähän loppuun kirjoittaa myös Suomen nykyisestä autoverotuksesta, mutta sen kummallisuudet eivät avautuneet minulle. Laitoin sen siis muhimaan foliohattuuni ja palaan siihen, kun saan aiheesta lisäinformaatiota ja ehkä löydän jonkun haastateltavan. 

Norjan ja Ruotsin esimerkit kertovat, että hyvitysten ja rangaistusten sopiva suhde auttaa siirtymisessä sähköautoon. Mutta näyttäisi myös siltä, että ihmiset itse haluavat vaihtaa sähköiseen ajopeliin ja odottavat vain sopivaa hetkeä hypätä mukaan tähän junaan. Sähköautotuki auttaa siinä erityisesti nyt, kun uskalletaan jo luottaa siihen, että autot toimivat ja että elämä ei muutu hankalaksi.

Jos kuluttajat oikeasti haluaisivat suosia polttomoottoria, ei nykyinen hinnoittelu saa heitä muuttamaan mieltään (paitsi Englannissa, jossa sähköautosta tulee vuonna 2020 ilmainen työsuhdeautoilijalle). Auto on parhaimmillaankin edelleen samanhintainen kuin polttomoottori, joten jos jälkimmäinen koettaisiin paremmaksi vaihtoehdoksi, valinta osuisi edelleen siihen. Mutta tunnelmat ovat muuttuneet, siirtymä on käynnissä. 

Se, mikä mietityttää, on autojen riittävyys. Kun kysyntäkäyrät nousevat joissakin maissa jyrkästi, kysynnän täyttäminen on haaste. Suomessa ei kovin näkyvästi uutisoitu parin viikon takaista uutista siitä, että Ford ja Volkswagen muodostavat yhteisyrityksen, jossa kehittävät sähköautoa Volkswagen MEB-alustaa hyväksikäyttäen. Volkswagenilla on iso markkinaosuus Kiinassa (18%) ja Kiinan käyttöön tulleet päästövaatimukset autovalmistajille vaativat liikettä sähköautotuotantoon. Olen kirjoittanut Kiinan sähköautoistumisesta aiemmin täällä.

Kun nämä kaksi jättiläistä, Ford ja Volkswagen, yhdessä väkirikkaan ja autoteollisuuden kasvua ylläpitävän Kiinan kanssa pyöräyttävät ison pyörän liikkeelle, markkina väkisin muuttuu. Riittääkö muruja Euroopan pöytään? Tai jospa jopa isoja kakkuja? Jos Ford-VW-uutinen kiinnostaa, Bloombergilta löytyy yritysten toimitusjohtajien haastattelu.

Blogissa kirjoittelin Nordic EVS-tapahtumasta keväällä, löytyy täältä.

Ei kun leppoisia latailuja! Alkavalla viikolla saatan päätyä koeajamaan Teslaa. Jännittävää. 

P.S. Tämän kirjoituksen valokuvat on otettu verkkosivustolta evclicks.co.uk. Se on ilmaisprojekti, jonka on käynnistänyt brittiläinen Gill Nowell. Voit lahjoittaa sähköautoiluun liittyviä kuvia käytettäväksi sähköautoilun edistämiseen. Lahjoitus tehdään tägäämällä kuva (#evclicks) Twitterissä. Gill löytyy Twitteristä @Gill_Nowell -tunnuksella ja projekti löytyy @EVclicks -tunnuksella. Kuulin tästä hankkeesta Martyn Leen mainiosta EV News Daily -podcastista, joka löytyy täältä.

Päivitetty tammikuussa 2020: Englannin työsuhde-edun voimaantulo muutettu.