Tesla Model3

Tesla Model 3 paransi autokuumeen

Tesla Model3 astui elämääni ja ajaminen ei ole enää samanlaista. Mutta onko se aina parempaa? Fiiliksiä ensimmäisen viikon jälkeen.

Koeajoin Tesla Model3:sta elokuussa sekä Teslan liikkeessä että muutaman autonomistajan kanssa. Ostohimot pysyi kurissa, kun auton hinta tuntui vielä liian kovalta eikä tuntunut parannukselta Mersuun verrattuna, jos jätti käyttövoiman painottamatta. 

Myöhemmin syksyllä tutkiskelin, josko talousmatematiikka puoltaisi Teslan hankintaa leasingilla, kun arvioin nykyisen auton ja Teslan aiheuttamia kuukausikuluja. Koska Mersu oli jo hankittu eikä arvonalennukselta enää voinut välttyä, ainoa järkevä vertailu oli katsoa, miten paljon autoon menee rahaa tililtä suoraan kuukaudessa vs. Teslan kuukausittainen leasing-maksu. Sillä mallilla totesin, että eroa vielä oli liikaa. Mersu maksoi 881 euroa ja Tesla 1.075 euroa, josta leasing-maksun osuus muistaakseni n. 1.032 euroa.

Sitten tuli Black Friday. Kommentoin Twitterissä BF:n aamuna klo 7.33, että jos Teslalta tulisi hyvä tarjous, voisin sen tilata. Tunti ja 3 minuuttia myöhemmin sähköpostiini tupsahti viesti Teslalta, että olenko kiinnostunut hyvästä Black Friday-tarjouksesta. Jos olet, niin vastaa tähän viestiin, kehotettiin. Vastasin. Sieltä tuli tarjous, jossa leasing-maksu oli tiputettu 872 euroon. Sillä sain Long Range-version nelivedolla, metallivärin, paremmat vanteet ja vetokoukun. Full Self Driving-ominaisuuden jätin pois, kuten aiemminkin ja tyydyin vakiona tulevaan autopilottiin.

Lisäsin siihen vielä vakuutuksen ja se tuli itse asiassa halvemmaksi kuin Mersun vakuutus, joten kaikkinensa ihan hyvä diili. Oli varmaan sattumaa, että viesti tuli tuolla tavalla ja että kuukausimaksu jäi juuri muutaman euron alle Mersun kuukausikulujen. Mutta kyllä hinnoittelun osumatarkkuus ja sähköpostin ajoitus sai harkitsemaan foliohattua. Hyvin hinnoiteltu Teslalta ja ALD Automotivelta.

”Ooks sä joku tyhmä vai?”

Teslan kanssa tuntee itsensä usein tyhmäksi. Moni on tietysti käynyt myös pällistelemässä autoa ja ihan ensin pitää opastaa, miten ovenkahvaa käytetään. Ei se ole monimutkaista, mutta vain erilaista ja hetki menee, että pääsee jyvälle. 

Kun ajoin auton luovutuspäivänä toimistolle, istuin autossa hetken hämmentyneenä ja mietin, että mitenkäs tuo ovi avataan sisältä päin. No, löytyi siitä sähköinen nappula ja myös manuaalinen vapautin, jos sähkö ei toimi.

Kaikenlaisia hetkiä on ollut, kun olen ihmetellyt, mistä saan pyyhkijät päälle, unohtikohan ne tehdä tähän matkamittarin ja mistä penkinlämmittimet kytketään. Paras oli ehkä yksi kyytiläinen, joka räpläsi ohjauspaneelia, osoitti yhtä kohtaa ja sanoi: ”Mitä tosta tapahtuu?” Kehotin kokeilemaan. Sillä aukesi hanskalokero. 

Mobiilisovelluksen aktivoimiseen ei opastettu eikä sähköpostiin tullut siitä mitään ilmoitusta, että nyt voisi ottaa käyttöön. Joten asensin sen vain ja syötin sähköpostitiedot, resetoin salasanan ja homma oli sillä selvä. Auton tiedot näkyi tilillä ongelmitta.

Tästä voi Salamaa ohjata etänä, kuvassa ei näy kaikki toiminnot.

Oli hyvä saada kännykkä aktivoitua, koska auton avaaminen ja sulkeminen korttiläpyskällä alkoi tuntua epäkäytännölliseltä, kun ei ollut kaukosäädintä. Kännykkäsovelluksen myötä saan nyt ovet auki ja kiinni automaattisesti, kun lähestyn tai etäännyn autolta. Ei tarvitse painella mitään. Lisäksi korttiavainten hyvä puoli on, että jos sellainen hukkuu, uusi ei tosiaankaan maksa 500 euroa, kuten Mersuun maksoi. 

Latausluukun voi avata kännykällä tai auton sisältä painamalla näytöstä. Kun kaapelin poistaa luukusta, se menee itsekseen kiinni. Oikein pop. Minkähän takia kenelläkään muulla ei ole itsestään sulkeutuvaa latausluukkua?

Auto on räyhäkän punainen, maalipinnasta ei ole vikoja löytynyt, mutta muutamissa sisustuksen kohdissa on vähän repsotusta ja huonoa kiinnitystä. Niistä en ole vielä tehnyt tarkkaa reklamaatiota.

Kaikki ovipaneelien linjat eivät ole ihan jiirissä, mutta Teslan kommentti asiaan oli, että ovat ”hyväksytyssä vaihteluvälissä”. En tiedä, mikä se hyväksytty vaihteluväli on. Tuntuu oudolta maksaa autosta aika paljon ja yksityiskohdat on sitä sun tätä. Perinteisiltä autovalmistajilta ei moinen auto pääsisi linjalta.

Sopiva vaihteluväli?

Teslan käyttöliittymä 

Lähes kaikki toiminnallisuus on ohjauspaneelissa. Ratissa on viikset ja pari vierintärullaa, ei muuta. Ratin takana viiksissä on vilkut vasemmalla puolella ja vaihdekeppi oikealla. Vierintärullien toiminnallisuus riippuu siitä, mikä toiminto on valittuna ohjauspaneelissa. Jos valitsen ohjauspaneelista peilien säädön, vasemmanpuoleinen rulla säätää peilien sijainnin. Jos valitsen radion, samainen rulla lisää ja vähentää ääntä. Tämä on loogista ja helppo ymmärtää ja käyttää. Oikeanpuoleinen sitten säätää esim. nopeutta, kun on laittanut vakionopeudensäätimen tai autopilotin päälle. 

Ohjauspaneelista asioiden löytäminen välillä kestää. Viikossa ei ole ehtinyt sisäistää kaikkea. Tuntuu hankalalta laittaa pyyhkijät päälle ohjauspaneelista. Viiksestä pystyy valitsemaan vain yksittäisen pyyhkäisyn. Uusimmassa softaversiossa, jota yritin tänään latata autoon (keskeytyi), pitäisi olla äänikomento “wipers on”, joka käynnistää pyyhkijät. “Wipers min/max” säätää sitten minimiin tai maksimiin yhden YouTube -videon mukaan, mutta täytyy vielä kokeilla. Se helpottaa ajossa huomattavasti, ettei tarvitse hamuilla näytöstä pyyhkijöiden käynnistystä.

Teslan valot

Sain sattumalta testailtua auton valoja Malmin hautausmaalla, kun kävin viemässä kynttilöitä. Paikka oli illalla sysipimeä, koska ei ollut lainkaan lunta, hautausmaalla ei ole katuvaloja ja alue on niin iso, että siellä on pitkää pimeää suoraa ajettavana. Siinä sai tuntumaa auton valoautomatiikasta ja pitkien valojen valaisukyvystä. Valoteho näytti hyvältä sitten, kun auto viimein suostui laittamaan pitkät päälle. 

Koska ei tullut ketään vastaan, niin ei tietoa vielä, muuttuvatko valot riittävän nopeasti lyhyille tai säätääkö se valokeilan muotoa, kuten Mersu tekee. Mersussahan ILS (Intelligent Light System) toimii paremmin kuin ihmisen mieli: se säätää valon valaisulinjoja niin, että esim. oikeanpuoleinen valo näyttää tien reunaa pitkälle eteenpäin ja vasen taas huomioi vastaantulijan ja valokeila muuttuu lyhyeksi. Pimeää Tallinna-Tartto-reittiä ajaneena arvostan Mersun ILSin tosi korkealle ja odotan jännityksellä, pärjääkö Teslan valoautomatiikka sille. Alustavat muiden omistajien kommentit eivät lupaa hyvää.

Teslan ominaisuuksia

Kellonaika näkyy vain digitaalisena yläreunassa aika pienellä ja huomaan kaipaavani analogista kellotaulua. Tämän käyttöliittymän suunnittelijat eivät taida ymmärtää keski-ikäisten ihmisten näköhaasteita.

Navigaattorin kanssa ollut myös pieniä haasteita. En ensin tajunnut, miten saan suomen kielen ääkköset näkyviin ja osoitteen syöttämisessä oli ongelmia. Mutta sitten sain vinkin, että painamalla a- tai o-kirjainta pidempään se muuttuu ä:ksi tai ö:ksi. Olisihan se kiva, että siitä voisi vaihtaa suomi-näppäimistön niin kuin esim. iPadissa voi.

Navi kuulemma ymmärtää myös, jos syöttää a:na tai o:na, mutta en ihan allekirjoita tätä. Syöttämällä Kiikunlahde se ei löytänyt paikkaa Kiikunlähde, vaan tarjosi herra sun mitä muuta, joten päädyin syöttämään lähellä olevan tien nimen. Kätevintä luultavasti on etsiä osoite kännykässä Google Mapsissa ja jakaa linkki Teslan naviin.

Latauspistekartta

Latauspisteistä näkyy vain Teslan Superchargerit sen omassa navissa. Sähköautoilijat ry. (käytännössä Tesla Club Finland) pitää yllä Latauskartta.fi-palvelua, jossa on muidenkin kuin Teslan latauspisteet, mutta se ei suoraan integroidu naviin. Sitä voi toki katsoa autossa selaimen kautta.

Sen lisäksi on mahdollista lähettää kännykästä karttalinkki Teslaan. Monissa nykyautoissa voi tehdä ihan saman. Muita sähköautoja ajaneena niissä on usein Virran latauspisteet navissa valmiina, joten eivät erityisesti Teslaa parempia. Kukin tuntuu näyttävän vain yhden latausverkoston omassa navissaan. Edelleenkin siis mobiilisovellusten kimara tarvitaan.

Yksi Teslailija tiesi kertoa, että Teslan naviin voi syöttää täsmällisen latauspistetiedon kolmannen osapuolen latauspisteestä. Hmm, ehkä voi olla toimiva. Sinänsä navigaattori tuntuu toimivalta ja isolla näytöllä kartta on helppo hahmottaa.

Sentry eli Teslan Spy cam

Automaattisen valvontakameran kytkeytymisen otin pois päältä (Sentry-toiminto), koska auto on pysäköity taloyhtiön autohalliin, joka on yksityistä aluetta ja kotirauhan piirissä. Mitään ohjeita Teslalta sen käyttöön ei saanut (tietenkään), joten yritin itse selvittää noita lainsäädännöllisiä rajoitteita. Sentryn voi helposti laittaa päälle vaikka kännykästä, jos jättää julkiseen paikkaan parkkiin.

Mutta jotta Sentrystä olisi jotain hyötyä, pitää hankkia muistikortti, joka pitää formatoida FAT32-tiedostomuotoon ja luoda TeslaCam-niminen kansio. Sitten vaan kortti kiinni USB-porttiin. Sitten tuo Sentry tallentaa tiedot muistikortille/-tikulle ja kuvaa voi katsoa tietokoneelta jälkikäteen. Auton ohjausnäytöltä Sentryn tallentamaa tietoa ei voi katsoa. Jaksanko nähdä vaivan, ehkä. Pakko kai se on ryhtyä toimeen.

Summon-toiminto eli auton etäohjaus (vain FSD:ssä)

Kännykän ja auton välinen yhteys perustuu sinihammasprotokollaan eli Bluetoothiin, mutta joskus se vaatii myös verkkoyhteyden. Vielä on selvittämättä, onnistuuko auton etäohjaaminen, ns. Summon-toiminto, kännykällä autohallissa. Näyttää siltä, että kännykkä vaatii verkkoyhteyden ja Twitterissäkin sain vahvistusta asiaan, että näin on. Se on harmi, koska betonirakenteet estävät verkkosignaalin omassa autohallissa. Ahtaassa hallissa olisi joskus aika pop, jos voisi etäohjata auton ulos tiukasta paikasta. Mutta onhan noita tiukkoja paikkoja muuallakin, kuten vaikka ihan Kauppakeskus Sellon parkissa.

Mersun uudessa S- ja E-sarjassa on vastaava Summon-toiminto ja Vehon mukaan se toimii sinihampaalla eikä vaadi verkkoyhteyttä sen jälkeen, kun yhteys puhelimen ja auton välille on ensin luotu. Sitäkään en ole valitettavasti päässyt kokeilemaan, että voisi vertailla. Teslan Summon-toimintoa kokeiltiin elokuussa Model3:sen omistajan Maxin kanssa, pieni videoklippi täällä. Silloin oltiin pihaparkkiksella niin ei ollut verkkosignaalin kanssa ongelmia.

EDIT: kuulemma tämä ominaisuus ei kuulu vain autopilotilla varustettuun versioon, vaan vaatii Full Self Driving-softan. No, sitä suuremmalla syyllä FSD:tä ei kannata ostaa, jos en sitä tuolla omassa hallissa voi kuitenkaan käyttää. Todettakoon vielä, että autopilotti on Teslan käyttämä termi.

Model3 ja ajokokemus

Paljon puhutaan Teslan ainutlaatuisesta ajokokemuksesta. Onhan se sitä. Auto lähtee liikkeelle kuin hauki kaislikosta ja sähköllä ajaminen ylipäätään on mahtavaa millä tahansa sähköautolla. Tietyissä nopeuksissa autosta kuuluu hauska viuhina, mutta taitaa olla talvirenkaista tuleva ääni.

Mukautuva vakionopeuden säädin on tavanomainen ja ihan hyvä. Ratin vierintärullasta voi säätää nopeutta, koska se ei osaa mitenkään itse reagoida nopeusrajoituksiin. Tosin se reagoi kyllä liikenteessä olevien muiden autojen nopeuksiin, kuten pitääkin. 

Ajaessa koen ainakin vielä ohjauspaneelin käytön haastavaksi. Ehkä se muuttuu paremmaksi ajan mittaan, kun ei tarvitse miettiä, mistä mikin käynnistyy. Paneelia voi käyttää myös äänikomennoilla, joihin en ole ehtinyt perehtyä. Oletan, että suomen kieli ei ole tuettuna, mutta englanniksi käytin Mersuakin äänikomennoilla, joten kunhan pääsen kartalle, miten futaa, tämä parantanee ajokokemusta paljon.

Autopilottia olen muutaman kerran kokeillut, mutta en oikein tiedä, mitä ajatella siitä. Se säätää ajonopeutta sen mukaan, minkä se katsoo karttatiedoista oikeaksi. Helsingin seudulla tietyöt tekee sen, että karttatiedoista ei ole oikein ohjenuoraksi edes maantiellä.

Myös testiajolla Hollolaan ja takaisin auto sekoili pienemmillä maanteillä eikä karttatietojen antama nopeustieto ollut ajan tasalla useinkaan. En myöskään oikein ymmärtänyt kaistalinjauksia. Oltiin välillä jotenkin liian lähellä reunaa eikä se aina tuntunut tietävän, missä kaista on. Ohittamista tällä ei voi yrittää, koska se(kin) kuuluu vain FSD:hen.

Autopilotti on myös tiukkana siitä, että se päättää itse kaiken. Pienikin kuljettajan tekemä ohjausliike, ja se kytkeytyy pois päältä. Pohdin Hyundai Ioniqin koeajolla joulukuussa, onko hyvä vai huono asia, että automaattiohjaus ei heti kytkeydy pois päältä, jos rattia itse ohjaa. Nyt voin todeta, että se on hyvä asia. 

Suurin pettymys ajossa on kuitenkin penkit. Niiden synteettinen materiaali, jota Tesla markkinoi vegaaninahkana, on valitettavasti mitä-lie-muovia, ja se hiostaa pitemmällä ajolla. Penkeissä ei ole tuuletusta, mitä ominaisuutta olen aina pitänyt aika turhana. Mutta nyt ensimmäistä kertaa elämässäni sellaista kaipasin. Kangaspenkit olisi muovia paremmat, jos aitoa nahkaa ei haluta käyttää. Penkit ovat myös löllöpehmeät enkä saanut oikein hyvää ajoasentoa. Kaikesta huomaa, että auto on budjettiversio, vaikkakin kukkaroni on asiasta eri mieltä. 

Eräs autotoimittaja piti Teslan ajotuntumaa pintakovana. En tiedä, mitä se tarkoittaa. Välillä tuntuu, että olen absolutisti viinintuntijoiden joukossa, kun maallikkona yritän ymmärtää autotoimittajien terminologiaa. Mutta vanhan Mersuni pehmeyttä siinä ei ole.  Vertailu onkin epäreilu, koska vanhassa autossani on ilmajousitus, tässä ei. Toivottavasti sen uusi omistaja osaa arvostaa sitä (itse en aina osannut).

Energiatehokkuus

Parasta tässä on sähköllä ajaminen ja se vasta onkin tehokasta. Saadakseni käsitystä pitemmästä ajosta ajoin Hollolaan katsomaan Kiikunlähdettä, ja päivälle kertyi ajoa n. 250 kilometriä. Auto kulutti 18 kWh/100 kilometriä eli päivän ajoilla 45 kWh. 

Jos verrataan tätä bensaan, niin 1 litra bensaa autossa vastaa 9,1 kilowattituntia (Lähde). Kun muunnan kilowattitunnit bensaksi, ajo kulutti vajaata viittä bensalitraa vastaavan energiamäärän. Millään perinteisellä bensa-autolla tai pistokehybridillä en pääsisi samaan tulokseen, että viisi litraa bensaa riittäisi moiseen matkaan. Tai edes dieselillä, vaikka ilmeisesti Suomi on täynnä dieseleitä, joiden keskimääräinen kulutus on 4 litraa sadalla (sanity check: 60 litran tankilla siis ajaa 1.500 kilometriä, totta vai tarua?)

Sähkömoottorin hyötysuhde on siis paljon parempi kuin polttomoottorin, joten vaikka sähkö olisi vähän mustemminkin tuotettua, sähköauto voittaa silkalla energiatehokkuudellaan. Sen lisäksi Suomessa sähköntuotanto on kohtuullisen päästötöntä ja siirtymässä koko ajan enemmän uusiutuvaan suuntaan. Sähköautoilun myyteistä kirjoitin lyhyesti joskus itsekin täällä ja hyviä kirjoituksia löytyy myös täältä.

En varsinaisesti hankkinut tätä autoa rahaa säästääkseni – siihen on paljon parempia keinoja ja myös edullisempia sähköautoja -, mutta onhan tuo ajamisen kustannus häkellyttävän alhainen. Hollolan reissun käyttövoimakustannus oli alle viisi euroa. Ei sellaiseen kustannukseen pääse millään perinneautolla. Joten jos ajaa paljon, sähköauto pitäisi olla ihan ensimmäisenä mielessä valintalistalla. Tosin kaikkien ajoreitteihin se ei istu.

Esimerkkiajon kulutus 18 kWh on korkeahko ja kaupunkiajossa ja kesäkeleillä autolla ilmeisesti pääsee alhaisempiin kulutuksiin. Nyt on vielä liian vähän ajokilometrejä alla, että näkisi koko kuvan. 

Risut ja ruusut

Näin lyhyen ajan jälkeen sanoisin, että hyvää on ajamisen halpuus ja päästöttömyys, auton kiihtyvyys ja hauska ulkomuoto. Teslan ylivoimaisia hienoja piirteitä ovat oma latausverkosto ja se, että auton ominaisuudet kehittyvät ohjelmistopäivitysten mukana eikä auto jäädy hankintahetken konfiguraatioon. Lisäksi auton ”cool factor” on 100. Se kiinnostaa ihmisiä ja tuntemattomatkin tulevat siitä kyselemään. Sehän tietenkin sähköautoilusta bloggailevalle ihmiselle sopii paremmin kuin hyvin. 

Iso akku myös teki autoilusta taas vaivatonta. Latauspisteitä ei ole pakko jahdata apinan raivolla, vaan voi vain ajella ja kotona latailla. Tämä muistuttaa niitä aikoja, kun oli bensa-auto, jota kävi silloin tällöin tankkaamassa. Pistokehybridin kanssa kun yritin maksimoida sähkökilometrit, niin aina oli pettymys, jos latauspisteeseen ei päässyt. Nyt voi vain pysäköidä tavalliselle paikalle.

Huonointa on auton laatuongelmat, vaikka ovatkin vähenemään päin, ja muoviset penkit. Mikään vegaaninahkaan viittaava markkinointislogan ei pelasta penkkejä, ne vain ovat kehnot ja vaikuttavat nimenomaan pitkän matkan ajoon. Nirso kun olen, en ole tottunut sellaiseen työn jälkeen kuin mitä tässä näkee, vaikka esim. ovipaneelit ovat “sallitussa vaihteluvälissä”.

Takuun kesto on neljä vuotta tai 80.000 kilometriä. Akun ja voimansiirtoyksikön takuu on 8 vuotta tai 192 000 kilometriä.

Takuuasian tarkastelu osoitti, että eurooppalaisten takuu on tyypillisesti kaksi vuotta ja käytännössä uusiin autoihin myydään huoltosopimus, joka huoltojen lisäksi antaa lisätakuuaikaa. Näin ollen tuota 4 vuoden takuuta voi pitää hyvänä verrattuna eurooppalaisiin. Yksityisleasing on hyvä vaihtoehto hankintaan, jos ei halua takuuta miettiä ja jos haluaa vaihtaa autoa aika pian. Ranskalainen DS antaa ainakin sähköautolleen 7 vuoden takuun ilman kilometrirajaa. Hyundailla on vanhemmissa 7 vuotta kilometrirajan kanssa ja uudemmissa 5 vuotta ilman kilometrirajaa. Jossain automallissa on voinut olla kampanja tietyn ajan, että saa km-rajattoman takuun.

Ohjauspaneelin käyttö on neutraalilla vyöhykkeellä. En siihen kauhean ihastunut ole ollut, mutta ymmärrän, että olen oppimiskäyrällä alussa ja ajan mittaan asiat helpottuu. Lisäksi uskon, että äänikomentojen selvittäminen parantaa käyttökokemusta. 

Ostaako vai ei?

Vanhan liiton miehelle tai naiselle, joka on tottunut laadukkaaseen autoon ja enimmäkseen hyvään palveluun, voi vaihtaminen perinnetoimijasta Teslaan olla karu kokemus. Jos olet autoistasi tarkka ja haluat asiat viimeisteltyinä ja toimivina sekä puhelinnumeron, johon soittaa, Tesla ei ehkä ole paras valinta. (Huomatkaa “ehkä” – nämä ovat subjektiivisia näkemyksiä ja saamastani palautteesta päätellen moni tarttui nyt liikaa negatiivisiin asioihin.)

Jos taas haluat melko huoletonta sähköajoa, jota auttaa oma Supercharger-latausverkosto sen lisäksi, että voit käyttää kaikkia muitakin latauspisteitä, niin Tesla on paras valinta sähköautoista. Joillekin auton hyvät puolet ylipäätään painavat enemmän kuin huonot asiat, mutta on hyvä ymmärtää, mihin kompromisseihin on valmis. Liitän kuitenkin Daimlerin iltarukoukseen, että Iso D saa aikaan kauniin, sulavan, viimeistellyn täyssähkö-sedanin kolmen vuoden päähän, jolloin tämän auton leasing-sopimus päättyy. 

EDIT: Tämä kirjoitus oli aika suosittu julkaisupäivänään ja palautetta tuli. Sanottakoon nyt vielä, että kiva sillä on ajaa ja että vapaaehtoisesti ja mahdollisista haasteista tietoisena sen hankin. Teslaa on myös hyvin haastavaa verrata muihin pelureihin, koska sillä on täysin ylivoimaisia ja poikkeavia juttuja, kuten oma latausverkosto ja jatkuvasti päivittyvä ohjelmisto. Toisaalta se epäonnistuu näennäisen helpoissa asioissa, kuten että kaikki materiaalit on kiinnitetty kunnolla paikalleen ja että kyljen kromikoriste kulkisi suorana.

Autosta on kirjoitettu juttu vuoden käytön jälkeen.

Jos päädyt tilaamaan uuden Teslan, voit kysyä Teslan omistavalta kaverilta suosituskoodia, jolla sekä koodinhaltija että ostaja saavat 1500 kilometrin verran ilmaista sähköä Superchargereilla. Jos ei ole kaveria, voit käyttää toki minun koodiani: https://ts.la/sari22665

P.S. Ai niin, auto sai nimekseen Salama McQueen. Jos hahmo ei tuttu, katso YouTubesta vaikka tämä videoklippi. Kiitos kaikille nimiehdotuksia antaneille sekä erityisesti Tesla-omistajille, jotka ovat neuvoneet auton käytössä! Teslassa parasta taitaa olla se, että se tutustuttaa uusiin ihmisiin.

4 thoughts on “Tesla Model 3 paransi autokuumeen

  1. Eikö autopilotin testailu ole vähän väärin tuolla nimikkeellä, kun et ottanut täyttä pakettia siihen? Vakiopilotti on käsittääkseni lähinnä adaptiivinen vakkari ja lane keep assistant.

    1. Siitä voi varmaan antaa palautetta Teslalle, koska auto myydään siten, että “Autopilot” kuuluu hintaan. “Täysin itsestään ajava” maksaa 6.500 euroa lisää.

  2. Hyvä kirjoitus, olen Teslan model 3:a itsekin harkinnut, joten tämä kirjoitus helpotti tietotulvatuskaa!

Comments are closed.